Suomen Maaperätieteiden Seura ry blogi

Pietarista hei!

2011-08-30T22:04:00.003+03:00

Kaikkien vaikeuksien jalkeen ilmeisesti onnistuimme kirjautumaan sisaan blogiin. Vaikeusastettai lisaa kyyrillinen keybord, eli kaiiki pistet puuttuvat tekstista kirjainten paalta.
Eli terveisia Pietarista! Paiva alkoi sateessa, mutta onneksi meilla oli bussikuljetus hotelliin. Ja silla valin onneksi aurinko tuli esiin, ja paiva oli suorastaan lammin. Virallinen vierailukohde, maannosmuseo, loytyi pienen harhailun ja korttelinkierron jalkeen. Museo oli mita hienoin!

Kaikkien erilaisten profiilien lisaksi maaperan syntymista oli elavoitetty luolastolla, jossa luurasi viime Maaperatieteen paivien virallinen logokin. Kuvakin tulee tanne, mikali se onnistui. Taman jalkeen oli vapaamuotoista kaupunkiin tutustumista.

Huomenna jatketaan...

Tanaan retkelaiset ovat saaneet erittain runsaan aamiaisen (joka huuhdeltiin alas venalaiseen tapaan ssshhhamppanjalla) jalkeen vapaasti tutustua kaupunkiin. Paiva suurkaupungissa on ollut hieno!! Vaikkakin sateinen - taas. Tanaan kaytiin maan alla vain metrossa. Kaikki retkelaiset ovat jo loytaneet takaisin hotellille, myos Pentti, ja kohta paasemme bussilla satamaan. Innolla odotamme jo illan tanssiesitysta. Pietari on ehdottomasti kaymisen tai vaikka ihan pidemmankin olemisen arvoinen kaupunki.

Eestin ekskursion jälkimainingeissa 28.8.2009 klo 18:45

2009-08-28T18:40:00.005+03:00

Drumliinien pauloissa

Maaperätieteiden seuran ekskursio lähestyy loppuaan. Yhdentoista hengen retkue muistelee kahden nopeasti vilahtaneen päivän tapahtumia innostuneesti.

Saku,resurssileikkauksien jälkeen on jäänyt pieni (60 henkeä) innokas ydinryhmä, jonka kanssa voisi virittää vaikka millaisia projekteja! Kannattaa pistää korvan taakse. Hyvinhoidetut kenttäkokeet vakuuttivat. Viron maatalouden eriytyminen kansainvälisiin suurtiloihin ja enemmän virolaisiin pikkutiloihin tarjoaa kahdenlaisia haasteita.

Tarton vanhan kaupunki avautui kaikessa viehättävyydessään Ivika Ostosen opastamana ja illallinen nautittiin paikallisten kollegoiden seurassa Püssirohukelderissä (Ruutikellarissa).
Varmasti maailman korkein pubi.

Perjantaiaamu alkoi punnerrellen - paikallinen nappulaliiga jumppasi meidänkin puolestamme. Lintuja bongattiin retken aikana punjalkahaukka, muutama pähkinähakki, korppeja, mustavariksia, hiirihaukkoja ja tietenkin Viron kansallislintu kurg eli saksanpääsky tai kattohaikara.

Perjantaina tutustuimme ensiksi todella monipuolisen seurannan kohteena olevaan haapa&koivukokeeseen Tarton pohjoispuolella. Seuraavana kohteena olivat drumliinimuodostelmat 10 km Tartosta itään. Kukkulat ja välissä olevat järvet muodostivat kauniin maiseman, johon jääkauden jättämät jäljet meille kerrottiin.

Lounaan jälkeen olikin vuorossa paluu Tallinnaan, lyhyt kauppakierros ja paluumatka.

Syysretki

2009-08-26T13:12:00.004+03:00

Suomen Maaperätieteiden Seura tekee kahden päivän syysretken Viroon 27.-28.8.2009.

Toivottavasti pääsemme jo matkan aikana kirjoittamaan kuulumisiamme tähän blogiin.

Terveisin, tiedotusvastaava Katri Rankinen

Terra preta

2008-12-02T20:25:00.006+02:00

Iikka Laitinen lähestyi kysymyksellä Terra preta -viljelystä. Hän kertoo olevansa "vain huolestunut kotipuutarhuri". Aihetta on käsitelty myös mm. National Geographicin syyskuun maaperäaiheisessa numerossa.

Miltä kuulostaa, löytyisikö vanhoista intiaanikansojen viljelymenetelmistä apua nykypäivän ilmasto-ongelmiin ja olisiko "mustasta hiilestä" apua myös meidän viljelyssämme? Joissain kongresseissa olen kuullut, että "black carbon" voisi olla hyödyllistä maaperässä.

Kysymyksen välittäjä
Martti Esala

=================

Avoin kirje:
Puuhiilen käyttö maanparannusaineena Suomessa.

Tarkoitus:
Saada aikaan keskustela onko Suomessa tarpeellista tietään miten puuhiili vaikuttaa maaperään.

Mistä on kysymys:

Terra preta:
Amazonasin intiaanikansojen aikoinaan käyttämä viljelymenetelmä, jossa maahan lisättiin muun ravinteen joukkoon puuhiiltä. Puuhiilimuruset loivat otolliset olosuhteet sienien ja mikrobien ravinnekiertoon, jolloin humusta alkoi kertyä maaperään. Se tunnetaan nimellä terra preta do Indio, intiaanien musta maa. (Usein myös Amazonasin musta maa, Amazonian dark soil.) Samaan ei päästy kaskiviljelyllä, muutaman vuoden välein oli pakko muuttaa eri paikkaan.

Kehut: Mitä kaikkea hyvää on luvattu

- Alentaa ravinteiden huuhtoutumista.
- Vähentää lannoituksen tarvetta 10 %
- Parantaa veden pidätyskykyä maaperässä.
- Lisää maaperän mikrobien määrää.
- Parantaa maaperän rakennetta.
- Vähentää maaperän happamuutta.
- Erittäin pysyvä ratkaisu puuhiili kestää maaperässä satoja vuosia.
- Humuksen lisääntyminen

Kääntämätön versio netistä

What are the benefits of using biochar in the garden?

The following benefits occur with additions of biochar

* Enhanced plant growth
* Suppressed methane emission
* Reduced nitrous oxide emission (estimate 50%)
* Reduced fertilizer requirement (estimate 10%)
* Reduced leaching of nutrients
* Stored carbon in a long term stable sink
* Reduces soil acidity: raises soil pH
* Reduces aluminum toxicity
* Increased soil aggregation due to increased fungal hyphae
* Improved soil water handling characteristics
* Increased soil levels of available Ca, Mg, P, and K
* Increased soil microbial respiration
* Increased soil microbial biomass
* Stimulated symbiotic nitrogen fixation in legumes
* Increased arbuscular mycorrhyzal fungi
* Increased cation exchange capacity

Olen ollut yhteydessä suomalaisiin tukijoihin ja kysellyt tietävät he terra pretassa suomalaisista hankkeissa. Ei kukaan tiennyt yhtään tutkimus hanketta / kokeilua. Suhtautuivat myönteisesti tutkimuksen aloitukseen. Vähintään tarvitaan kartoitusta mitä maailmalla tiedetään ja mitä on tehty.

Kysymyksiä joihin halutaan vastauksia / keskustelua

1.Oletteko kokeilleet puuhiiltä maanparannus aineena, voisitteko tehdä pilotti kokeen todetaksenne jotain siinä on / humpuukia

2. Miten pitäisi suhtautua kokeisiin ja tuloksiin tästä terra pretasta.
-kokeet tehty tropiikissa ja eri maaperässä kuin Suomessa.

3. Onko teidän mielestä syytä aloittaa kokeiluja jos niin missä laajuudessa.

4. Onko näkemystä, voiko terra preta olla Suomessa kukkapurkkia isompi asia.

Terveisin

Iikka Laitinen

Pieni linkkilista aiheeseen:

http://www.css.cornell.edu/faculty/lehmann/index.htm

http://blogit.hs.fi/politiikanvieraat/liika-hiili-pois-ilmakehasta

http://www.holon.se/folke

http://en.wikipedia.org/wiki/Terra_preta

http://biochar.pbwiki.com/

http://www.eprida.com/

http://www.bestenergies.com/

http://www.sciencedaily.com/releases/2006/03/060301090431.htm

http://terrapreta.bioenergylists.org/cundallbiochar2008

http://charcoalab.org/

http://www.netikka.net/mpeltonen/eldorado.htm

http://terrapreta.bioenergylists.org/

http://bionecho.org/charcoalab/project.php

Keskustelukanava meille

2008-11-29T20:33:00.002+02:00

Hyvät seuramme jäsenet,

Seuran uudet www-sivut on nyt julkaistu. Niitä täydennetetään vielä. Toivottavasti niistä kasvaa vähitellen tuhti paketti seuramme toimintaa ja maaperätietoa laajemminkin.

Tämä blogi on tarkoitettu meille kaikille keskustelukanavaksi. Sellaista onkin joskus kaivattu. Täällä voit esittää kysymyksiä, ottaa kantaa tai jakaa tietoa muille lukijoille luettavaksi ja kommentoitavaksi. Seuran toimihenkilöt tulevat kertomaan täällä oman seuramme ja kansainvälisen maaperäseurojen (IUSS, ECSSS) kuulumisia.

Toivon näille sivuille runsasta käyttöä.

Toivoopi

Martti Esala
Seuran pj

2008-11-25T15:38:00.001+02:00

Hei,

tässä on pari innokasta tutkijaa Mustajoen varrella.